Elävät markkinat

Täällä on ihanan värikkäitä kaikki markkinat, täynnä värejä, ääniä, tuoksuja, erilaisia ihmisiä ja tietenkin tavaroiden lisäksi thaihierontapalveluja! Olen kiertänyt kaupungin eri markkinoilla, osa niistä on avoinna joka päivä eli ovat ikäänkuin meidän ostarit tai torit. Kerroksia en ole löytänyt kuin kaksi, koska yleensä ne ovat kaikki katutasoisia ja suurin osa tarjonnasta on kaduilla aseteltuina myyntipöydille tai myyntivaunuihin. Thaihierontatuolit on raahattu jostain, koska niitä markkinoilla on todella paljon, jokaisen markkinakadun päässä!

Tänään on sunnuntaimarkkinat, jotka avautuvat klo 17.00.linkki markkinoille
Ostin sieltä viikko sitten thaihierontamaton ja -tyynyjä. Tänään menen käymään siellä. Ostoslistalla ei ole mitään, eikä kyllä mahdu rinkkaankaan. Ehkä kaunis iso laukku, joka vielä menee käsimatkatavaroissa. Sullon sinne kevyet tavarat, ja rinkkaan kaiken muun. Tai ehkä en osta. Testaan vielä onnistuuko pikkurepun kanssa kaikki tavarat matkaan, joka minulla on kulkenut matkassa Thaimaassa.

Alkoholin käytöstä

Mielenkiintoista markkinoilla on ihmiset. Kotona minua harvoin näkee missään markkinakojuilla, koska yleensä en osta mitään. Täällä kuitenkin näkee kaupungin sykkeen sellaisenaan, ilman alkoholia ja yöelämää. Sitäkin kyllä löytyy, sillä eilen illalla palasin myöhään lauantaimarkkinoilta ja törmäsin paikalliseen porukkaan, joka pelasi kortteja ja joi suoraan pulloista viinaa. Ei mitään olutta tai siideriä! Ihan viskiltä näytti. Ja pari viikkoa sitten, kun en muistanut lukita huoneeni ovea, asteli yöllä ihan täysin umpikännissä joku paikallinen ukko ovesta kuin kotiinsa, viskipullo kainalossa eikä ymmärtänyt mistään mitään. Säikähti varmaan, kun minä lakana päällä työnsin käsilläni ukkoa ulos, kuitenkaan koskematta - huusin out out! Kyllä se perääntyi, eikä varmaan muista mitään koko asiasta. Mutta minä olen muistanut lukita oveni aina.

Ensimmäistä kertaa huomasin eilen markkinoilla viinimyyntiä ja alkoholia pienissä pulloissa. Kojuissa notkui lähinnä turisteja siemailemassa paikallista hedelmäviiniä. Yökerhoja ja yöbaareja löytyy kaupungista. Eilen kävelin lähistöllä olevan yöbaarin ohi, ja siellä oli livemusiikkia. Ja asiakkaina suurin osa turisteja. Missähän ne nuoret bilettää, varsinkin paikalliset? Täytyypä kysäistä majapaikan tytöiltä.

Sisältöä löytyy

Ulkomaalaisia on vähänlaisesti, koska nyt ei ole paras turistikausi. Yleensä muita turisteja näkee markkinoilla vain muutamia, kaikki muut ovat erinäköisiä ja puhuvat kieltä, josta en ymmärrä mitään. Ei haittaa! Kysyn aina kohteliaasti saako kuvata, lupa tulee yleensä hymyn kera. Käsitöitä, valaisimia, rihkamaa, fishing pants -eli thaimaalaisten perinteisiä housuja monen mittaisina, hopeakoruja, kookospuusta valmistettuja koruja, tauluja, rasioita jne. Erilaisia ruokia, jotka valmistuvat grillissä, kattilassa paistinpannussa. Kylmiä juomia jäissä, itse tehtyjä yrtti- ja hedelmäjuomia, pullovettä. Ja elävää taidetta, musiikkia, soittoa, laulua ja tanssia. Kaikki sulassa sovussa, kenelläkään ei ole kiirettä eikä kukaan rynni ostoksille. Kaikkea on tarpeeksi tarjolla kaikille. Kilometreittäin, useilla kaduilla ja joka viikko. Testasin hintoja kaupungin kauppoihin verrattuna ja kyllä ainakin lauantai- ja sunnuntaimarkkinoilta voi saada tinkaamalla edullisempia ostoksia. Jos tietää mitä ostaa.

Olen ottanut matkan aikana kuvia mobiilikännykällä, kun jostakin syystä muuton jne sekamelskan keskellä olen unohtanut uuden kameran laturin jonnekin. Kuvat ovat nettiin ihan hyviä, mutta printteihin niistä ei ole. Liitän tähän muutamia otoksiani.

Kookospuusta valmistettuja rannerenkaita.

Paperi- ja kangaslyhtyjä.

Seinävaatteita.

Sepäntöitä.

Käsitöitä.

Erilaisten hedelmien siemenistä valmistettuja koruja.

Keskellä katua, kojujen välissä soittaa orkesteri. Annoin muutamille vähän kolikoita palkaksi.

Torimyyjät ruokatauolla.

Värikkäitä huiveja, pashminoita.

Keramiikkaa ja metallia yhdistettynä.

Pieniä lompakoita, käsilaukkuja.

Vaikka minulla on aina vesipullo repussa mukana, ostan yleensä jotain yrttijuomaa tai hedelmäjuomaa. Ja pieniä makeita välipaloja, hmm.... Tavallinen ruoka ei täällä paljon maksa, mutta jos tekee mieli leivoksia yms. tai alkoholia, hinta nousee ainakin triplasti. Ylellisyydestä pitää maksaa, ja köyhillä täällä niihin ei ole varaa. Jos valmistavat itse, niin sitten. Yleensä torimyyjänä on perhekunta tai joka tapauksessa yksityinen yrittäjä. Suuria brändeja ja ketjuja ei markkinoilta löydä. Vain paikallista. Ehkä osa on tuotettu Burmassa tai Malesiassa, Singaporessa - mutta Aasiassa kuitenkin. Meikäläisittäin katsottuna lähituotteita!

Lauantaimarkkinoiden kalaherkkuja, valitse jotain ja hetkessä se uppopaistetaan. Ja annos on valmis, kastikkeen saat itse valita.

Gacfruit, jakkihedelmä, terveyspommi. Katsopa alakuvasta mitä kaikkea vaikutuksia tällä hedelmällä on.
Lisätietoa suomeksi 

Koska nyt on selvästi jakkihedelmän kausi menossa, taidan tänään sunnuntaimarkkinoilla maistaa tätä uutuutta.

Eilen lauantaimarkkinoilta etsin kokkauspäivän päätteeksi jotain makeaa. Tämä käveli vastaan. Oli kuin meidän kuivakakku, mutta lämmin ja kostea!

Hierontaan käytetään perinteisesti näitä yrteillä täytettyjä nyyttejä. Ohjeessa luvataan viisi käyttökertaa, ensimmäisen käyttökerran jälkeen säilytettävä kylmässä. Olen kokeillut viime reissulla Koh Lakissa, oli outoa kun hieroja hakkasi näillä. Jälkikäteen olo oli taivaallinen.

Eli näillä jorinoilla tänään, koska nyt on pilvistä ukkosen jälkeen. Altaalla ei ole ketään ja minä saan rauhassa kirjoittaa tätä majatalon allasalueella. Netti toimii tässä hyvin, huoneessa välillä todella huonosti. Ei ole luvattukaan WiFiä huoneeseen, joten turha valittaa. Onneksi naapurissa on useita ravintoloita, joiden yhteydet joskus riittävät minun huoneeseen.

Temppeleiden kaupunki

Temppeleihin ei voi olla törmäämättä Chiang Maissa. Kaupunki on täynnä vanhoja ja korjattuja, kauniita temppeleitä, 'wat' paikallisesti. Majataloni vieressä on kaunis wat, johon en ole vielä sisälle asti mennut. Thaihieronnan opettaja asuu vastapäätä temppeliä ja kertoi, että vuosi sitten sen osti joku ja laittoi kuntoon. Kaikki temppelit ovat asuttuja, olen nähnyt nuori munkkeja kävelemässä alueella. He elävät sillä mitä saavat muilta lahjoituksina. Kooste temppeleistä löytyy tästä linkistä

Eilen tein kierroksen vanhan kaupungin pohjoispäähän, jossa on yksi tärkeimmistä temppeleistä. Netin mukaan temppeli on rakennettu 1400-luvulla ja restauroitu. Sen alueella on useita muitakin, kuten burmalaisia rakennelmia sekä täysin uusia 1990-luvulla rakennettuja temppeleitä. Kaikki niin kauniita täynnä yksityiskohtia, että ei tiedä mitä katsoisi.

Wat Chedi Luang, yksi must-nähtävyyksistä.

Wat Lok Molee, Amphoe Muang. Vanha ja merkittävä paikka, josta ei löydy perustuksen vuosilukua. Tarinan mukaan nimi ilmestyi historiallisiin teksteihin 1367. Kuudes Lannan kuningas kutsui 10 brumalaista munkkia harjoittamaan buddhismia tähän kuningaskuntaan (nyk. Pohjois-Thaimaa). Kts. teksti seuraavan kuvan taulusta.

Lannan kuningaskunta eli nykyinen Pohjois-Thaimaa.

Jokainen puun lehti on nimetty. Taustalla Chiang Main kartta. 

Kaupunki kiertää vallihaudat, joissa virtaa vesi ja kauniit suihkulähteet pursuavat niistä. Vanhoja puita on säilytetty ja myös päihtyneenä esiintyminen on ankarasti kielletty. Siitä löytyy myös kylttejä. Kauniit, vanhat muurit pilkistävät esiin tuon tuostakin neliön muotoisella vanhan kaupungin alueella. Kaupunki silti uudistuu, nytkin naapuritontilla rakennetaan jotain, luultavasti peruskorjataan vanhaa. Rakennukset ovat matalia, ja ilmeisesti  ne halutaan pitää matalina. Muutenhan temppelit hukkuisivat korkeiden talojen lomaan, kuten ne joissakin paikoissa jo tekevätkin. Kultaisia torneja tuulikelloineen pilkistää talojen välistä.

Vanhan kaupungin pohjoisportin lähettyvillä on alkoholin käyttö kielletty rangaistuksen uhalla.

Chiang Main kaupungin alueella asuu noin 150 000 ihmistä, kun koko seutukuntaan lasketaan reilu miljoona asukasta. Ystävällisiä ilmeitä, tervehdyksiä uppo-oudoilta ja hyvän päivän toivotuksia tulee vastaan lähes joka päivä. Herkullisinta riisinuudelikeittoa olen syönyt katukauppiaan keittiöstä, tyttö jo moikkaakin ja tietää mitä minä tilaan. Maksaa vain 35 bht. Aina ei kuitenkaan jaksa pelkkää velliä syödä, varsinkin kun epäilen että liemessä on joko lihalientä tai kalalientä ja nivelet eivät tykkää, polvista sen tietää ja peukalon nivelestä.

Kultaa, sinistä, muita kirkkaita värejä. Ikkunan kehys ja sisällä myös ikkunan luukut.

Jälleen yksi todella kaunis temppeli. Sisälle en tohtinut mennä, temppelin takaseinällä istuu jumalainen buddha.

Kadun nimikyltti.

Tällä patsaalla oli kasvot jokaiseen ilman suuntaa, tietääkö kukaan miksi?

Yksi monista pohjoispuolen temppelialueista. Tätäkin korjattiin parhaillaan, rakennuksia oli useita.

Lehtikultaa, sitä on paljon Chiang Maissa.

Tämä sijaitsi vallihaudan toisella puolen, ja oli myös korjauksen alla.

Kaunista aitausta.

Munkit asuivat korjauksen alla olevan temppelin alueen asuinrakennuksessa. Tämä oli käytössä.

Kolmen tunnin kävelyn jälkeen reppukin oli selkäpuolelta täysin märkä.  Kävin 7-11 -kioskista lisää vettä ja ostin täysin tuntemattoman hedelmän palasen katukauppiaalta. Kyseessä on durian, oudon hajuinen ja oudon mallinen hedelmä, maistui makealta ja hassulta mössöltä. Hedelmäliha oli keltaisen valkoista, kuten appelsiiniriisi jouluna.Mikä on durian?

Lentotorakka yövieraana ja aamutärinöitä

Kapunkaa! Eli terve taas!

Tosiaan täällä maa tärähteli vielä tänäkin aamuna, ja naapurikaupungissa oli toistakymmentä taloa ja tietä vaurioitunutkin.

Tänä päivänä olen saanut uusia kavereita, yksi israelilainen nainen oli ollut vuorilla jooga-thaihieronta-koulutuksessa ja tänään lepäili ennen seuraavaa etappia. Yksi itävaltalainen oli kiertämässä ja etsimässä elämyksiä 5 kuukauden reissullaan. Aamulla jäi aikaa tutustua vähän enemmän ympäristöön ennen opetusta, ja löysin kauniita juttuja, joista teille tässä muutama kuva, jos ette ole nähneet jo naamakirjasta.

Chiang Main vanhakaupunki on 'eristetty' vesisillä vallihaudoilla, joka kiertää neliön mallisena. Vesi ei näyttänyt kovin houkuttelevalta.

Tämän puun kokoa oli vaikea saada kuvaan. hirmuisen paljon isoja juuria kiedottuna thailaiseen tapaan värikkäillä nauhoilla.

Läheisen temppelin sisääntuloaukon kukkaistutuksia.

Elefanttiretkiä joka nurkalla.

Torakka selässä, apua!

Viime yönä sain nukuttua kunnolla, koska ympäristön äänetkin jo alkavat tuntua tutuilta ja pyörien pärinä ei niin ota päähän.Ylimääräistä vierasta en sentään odottanut alkuyöstä. Heräsin, kun paljaaseen selkään lennähti jokin ötökkä. Hyppäsin ylös, mutta onneksi en kiljunut! Etsin lampun, en edes älynnyt sytyttää valoa kun säikähdin. Eihän sitä ötökkää löytynyt ennenkuin laitoin silmälasit päähän ja valot päälle. Hirveän suuri torakka! Ainakin 5 senttiä. Ajattelin että se on vielä enemmän peloissaan kuin minä ja heitin sille pyyhkeen kehiin! Sain sen houkuteltua pyyhkeen kanssa ulos. Oli varmaan tullut samasta sähköjohtoaukosta kuin kekotkin vierailevat silloin tällöin. Inhotti vielä oman aikansa, ennenkuin uni tuli. Ja painajaiset. Varmaan herkkänä tyyppinä aistin maankuoren alla olevat liikkeet, koska aamulla heräsin taas tärinään. Eipä nukuttanut enää sen jälkeen.

Bangkok Postin etusivulla juttua maanjäristyksestä.

Joogavenytyksillä lisää joustoa

Hieronnan opettelu ottaa voimille, mutta jaksoin kuitenkin käväistä iltajoogassa venyttelemässä hieronnassa kipeytyneitä paikkoja. Suosiolla olen armahtanut itseäni joogan suhteen, koska en jaksaisi ensin joogata, joogauttaa opettajaa (joogahieronnan kuivaharjoittelua) ja vielä illalla uudestaan joogata. Se on vähän kuin joogaisi täysillä 4 tuntia, kun harjoittelee oikeita hierontaliikkeitä koko kropalla plus kädet, kämmen, jalat, jne.

Vähän menee totutellessa kaiken näköisiiin huoneeseen pyrkiviin ötököihin. Täällä ei ole rankista, joka suojaisi. Tuuletin on ollut yötä päivää päällä, mutta sitä ei voi jättää päälle huoneesta lähtiessä, koska sähköt katkeaa avaimen myötä. Ukkosta on ollut tänäänkin, mutta ei haittaa - sadetta on tullut vain vähän. Aurinkoa en ole ehtinyt ottamaan, tänään yritin, mutta alkoi sataa. Otinpa sitten nokoset ennen joogaa ja illallista. 

Hotellinkin ulkopuolella roikkuu kaikenlaista, karkotetaanko niillä pahoja henkiä? Täytyypä kysellä henkilökunnalta. Ovat olleet tähän mennessä tosi kivoja ja ystävällisiä, juttua on riittänyt vaikka emme aina ymmärräkään toisiamme. Heitä kiinnostaa kovasti miksi minä suomalainen olen tullut opettelemaan thaihierontaa...

Pieniä pyhättöjä löytyy kaikkialta.

Huoneeseen voi tuoda vain vettä

Kaverini Minna on reissaamassa parhaillaan Italiassa. Hänellä oli huoneessa jääkaappi, niinkuin me kaikki olemme tottuneet. Thaimaassa on minullakin ollut Koh Lakissa ja Pattayalla, mutta guesthouse ja hostelli-tasoisissa niitä ei ole. Ei ole myöskään minulla. Sain hyvän opetuksen viime reissulta, kun olin tuonut jotain pakattua kuivahedelmää huoneeseen, joka oli vielä pakkauksessaan ja pakattu pikku kauppapussiin ja ripustettu bungalowin seinälle. Yöllä vilisi, torakoita pari, muutama kekko ja lisko sekä pussi täynnä pikkumuurahaisia, ainakin tuhat. Arvatkaapas, lähtikö pussi nopeasti roskiin! Sen jälkeen en ole tuonut huoneisiin mitään syötävää, ainoastaan vettä.

Nyt hörppäys vettä ja nukkumaan!

Sänky tärisi maanjäristyksessä

Kovaa hommaa! Siis thaihieronnan eli joogahieronnan opettelu. Koko kroppa on työssä mukana, eli jos joku on saanut thaihierontaa öljyttynä, on tämä ihan toista. Historiakin ulottuu kauas Intiaan ja Kiinaan, käyppä kurkkaamassa tästä linkistä, sorry on vain englanniksi.

Maanjäristyskokemus

Ulkona jyttyyttää ukkonen ja sade ropisee ihanasti, nyt on paikallinen aika kohta 23.00. Sisällä huoneessa on edelleen tukalan kuumaa, vaikka ikkuna on sepposen selällään. Hyvä ruoka ja inkivääritee piristivät oloa. Thaihieronta eli joogahierontaopetuksen jälkeen tunsin olevani lähes rättipoikki, kävin vain suihkussa ja nukuin pari tuntia. Pimeä oli jo ehtinyt tulla kun heräsin maantärähtelyyn ja ulkoa kuuluviin kiljuntoihin. Naapurikaupungissa Chiang Raissa oli maakin repeillyt, vain reilun tunnin ajomatkan päässä täältä. Tuli mieleen vaikka mitä, eli mitä ehdin pukea ja mitä ottaa mukaan, onko tallelokerossa tavaraa, en ehdi pakata rinkkaa jne. Onneksi tärähtelyä tuli vain pari kertaa, mutta kokemus oli epämiellyttävää ja olo turvaton.

Kookosmaitoa ja pikkubanaaneja, thailaisten perinteinen jälkiruoka. Herkku maksoi vain 40 bahtia naapuriravintolassa 29 cafe

Kuumuus väsyttää ja matkakin

Suomessa suunnittelin joogaavani kaksi kertaa päivässä ja välissä opettelemaan hieronnan salaisuuksia. Ainakin tänään olin ihan väsynyt ja opettaja Remco kehotti vain lepäämään. Tällä viikolla on opetusta joka päivä klo 10.30-12.30 ja 13.30-15.30. Toivon kuitenkin jaksavani huomenna mennä rentouttavaan iltajoogaan, joka alkaa klo 19. Aamut pyhitän vielä heräämiselle, jos yöllä ei saa nukuttua kuumuuden tai ympäristön äänien vuoksi.

Tämä kuva on muutaman metrin päästä huoneeni ulko-ovesta. Koko sisätie on aamulla täynnä turistien skoottereita.

Hotellin piha-alueelta kauniita asetelmia, takana vielä testaamaton poreallas.

Läheltä huonettani bambuja.

Hotellin valo-opaste.

Muuta seikkailua tulossa

Kävin varaamassa viikonlopun seikkailureissun viidakkoon. Maksettu on lauantai ja sunnuntai ulkona. Yöpyminen jossain ympäröivillä vuorilla. Hinta oli 1500 bahtia, noin 45 euroa.

Komea esite erottui toisista lähes alkeellisista muovitaskuissa olevista tekeleistä. Hintakin oli 100 bahtia enemmän.

Tällä kuitilla pitäisi päästä retkellä lauantaina.

Näillä terkuilla nukkumaan, jos uni tulisi. Alla minun nimi kirjoitettuna thaiksi. Kun luette, laittakaa jotain kommenttia niin näen onko kukaan kiinnostunut jorinoistani. Kiitti.

Kapunka!

Viimeisen viikon aikana on tullut matkustettua ensin tavaroiden siirto miesystävän veljen Sprinterillä, omalla autolla Rovaniemeltä Paraisille, junalla Turusta Kemiin, miesystävän autolla Maksniemestä Rovaniemelle, lentokoneella Finnair Rovaniemi-Helsinki-Bangkok ja siitä Bangkok Airwaysin sisäisellä lennolla Chiang Maihin, taksilla Chiang Main lentokentältä hotellille. Siinähän sitä on kerrakseen.

Nyt istun kirjoittamassa huoneessani Pohjois-Thaimaan Chiang Main vanhassa kaupungissa, jonne tulin tänään iltapäivällä paikallista aikaa. Täällä on kello neljä tuntia edellä, joten älkää pahastuko jos päivittelen facebookia tai laittelen viestejä kukonlaulun aikaan.

En jaksa olla ihastelematta Bangkokin uutta Suvarnabhumin lentokenttää. Se on valtavan suuri ja kaunis. Eka kerran sain ihastella sitä pari vuotta sitten rovaniemeläisten yrittäjien kanssa Hongkongin matkan välilaskupaikkana. Hallitsijan kuvia, kauniita kukka-asetelmia, patsaita, kauniita mainoksia....

Orkideoita, eläviä - ja suuria ruukkuja pitkin kulkuväyliä.

Suuria asetelmia, kasviputouksia - ja taas kulkuväylällä.

Kulkuväylän ikkunasta avautuu kaunis näkymä.

Mainoksissa on tyyliä ja myös näkyvyyttä.

Lähiympäristö seuraavat viikot

Ei väsytäkään, vielä. Kävelin naapurikatuja läpi, jotka paikallisesti ovat kujia eli asun osoitteessa Ratchamanka Rd, Soi 2. Ja menen huomenna joogaamaan ja opettelemaan thaihieronnan salaisuuksia viereiselle kujalle, Soi 4. Ukkoskuuro yllätti, joten poikkesin ohjelmapalveluyritykseen. Niitä onkin joka kulmassa. Kävin pitämässä sadetta ja samalla kuulemassa paljonko maksaa päivän reissu pois kaupungista. Saisi mennä elefantilla, kävellä pari tuntia, käydä uimassa vesiputouksessa, laskea lautalla jne ja kaikki 1000 bahtille. Lounas ja kuljetuskin sisältyy koko päivän reissuun, haku hotellilta klo 8.00 ja paluu klo 18.00. Tekevät sitä joka päivä. Jätin asian muhimaan, kun sadekin lakkasi.

Hyi, mikä niskassa juoksee? Pam, ei juossut kauan. Paikallinen verenimijä, täytynee yöksi suihkuttaa lentokentän Bootsista hirveän kalliilla hinnalla ostettua paikallista sääskimyrkkyä! Siis 400 bht, mutta ajattelin ettei tarvitse kaukaa etsiä.

Kauas ei tarvinnut kävellä, kun löysin hyvän ruokapaikan Bubbles Live Restaurant. Sieltä löysin tutut maut tammikuun Thaimaan matkalta ja yllätykseksi myös italialaisen herkkujälkiruuan tiramisun! Kaikki maksoi 230 bht, noin 6-7 euroa (thai green curry, riisi, vesi, tiramisu ja espresso). Tiramisu oli niistä kallein:)

Hyvä idea: kortissa on ilmaisen WiFin tunnus ja samalla kauniisti pyydetty antamaan palautetta TripAdvisoriin. Mikä ettei!

Aistikkaasti sisustettu, tässä vain osa näkymästä.

Paikka, jossa olen aikonut viettää seuraavat viikot, sijaitsee keskellä Chiang Main vanhaa kaupunkia. Smile Guesthouse on pieni, mutta ulkona on uima-altaita. Ehkä kokeilen joku päivä, perivät koko päivän hinnan 100 bahtia eikä nettisivuilla mainittu asiasta mitään! Yritän saada kauniisti puhumalla muutamana päivänä tunnin nokoset aurinkotuolilla, uima-allas näytti leikki-sellaiselta.
Huoneeni on kaikista vaatimattomin, hinta 300 bht (listalla 350/yö), oma siuhku/wc, sänky, tuuletin ja työpöytä. Tuolinkin sain kun pyysin. Tallelokero on respan yhteydessä 15 bht/vrk. Ruokailua ei ole, mutta kiireessä saa respasta vettä ja muita virkistäviä juomia.

 Ei pahempi huone - bungalow olisi kyllä parempi koska tuuli menisi läpi eikä olisi niin kuuma. Täytyy tsekata naapurikujan tarjontaa.

Ukkoskuuro yllätti, olikin niin paahteista - jos on edelleenkin. Hiuksen kuivuvat tehokkaasti, kun istun tuulettimen alla kirjoittamassa. Enpä ole ennen ajatellut tätä hyötykohtaa.

Ajattelin yrittää kirjoittaa ja laittaa kuvia tästä Thaimaan reissusta, kun tammi-helmikuun reissusta ei tullut kirjoitettua mitään. Eihän sitä ensimmäisellä kerralla, pitää ensin vähän fiilistellä Thaimaata, kun en ollut ennen tätä vuotta täällä käynyt kuin lentokentällä.

Olisi kiva saada kommentteja, laittakaa!