sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Elävät markkinat

Täällä on ihanan värikkäitä kaikki markkinat, täynnä värejä, ääniä, tuoksuja, erilaisia ihmisiä ja tietenkin tavaroiden lisäksi thaihierontapalveluja! Olen kiertänyt kaupungin eri markkinoilla, osa niistä on avoinna joka päivä eli ovat ikäänkuin meidän ostarit tai torit. Kerroksia en ole löytänyt kuin kaksi, koska yleensä ne ovat kaikki katutasoisia ja suurin osa tarjonnasta on kaduilla aseteltuina myyntipöydille tai myyntivaunuihin. Thaihierontatuolit on raahattu jostain, koska niitä markkinoilla on todella paljon, jokaisen markkinakadun päässä!

Tänään on sunnuntaimarkkinat, jotka avautuvat klo 17.00.linkki markkinoille
Ostin sieltä viikko sitten thaihierontamaton ja -tyynyjä. Tänään menen käymään siellä. Ostoslistalla ei ole mitään, eikä kyllä mahdu rinkkaankaan. Ehkä kaunis iso laukku, joka vielä menee käsimatkatavaroissa. Sullon sinne kevyet tavarat, ja rinkkaan kaiken muun. Tai ehkä en osta. Testaan vielä onnistuuko pikkurepun kanssa kaikki tavarat matkaan, joka minulla on kulkenut matkassa Thaimaassa.

Alkoholin käytöstä

Mielenkiintoista markkinoilla on ihmiset. Kotona minua harvoin näkee missään markkinakojuilla, koska yleensä en osta mitään. Täällä kuitenkin näkee kaupungin sykkeen sellaisenaan, ilman alkoholia ja yöelämää. Sitäkin kyllä löytyy, sillä eilen illalla palasin myöhään lauantaimarkkinoilta ja törmäsin paikalliseen porukkaan, joka pelasi kortteja ja joi suoraan pulloista viinaa. Ei mitään olutta tai siideriä! Ihan viskiltä näytti. Ja pari viikkoa sitten, kun en muistanut lukita huoneeni ovea, asteli yöllä ihan täysin umpikännissä joku paikallinen ukko ovesta kuin kotiinsa, viskipullo kainalossa eikä ymmärtänyt mistään mitään. Säikähti varmaan, kun minä lakana päällä työnsin käsilläni ukkoa ulos, kuitenkaan koskematta - huusin out out! Kyllä se perääntyi, eikä varmaan muista mitään koko asiasta. Mutta minä olen muistanut lukita oveni aina.

Ensimmäistä kertaa huomasin eilen markkinoilla viinimyyntiä ja alkoholia pienissä pulloissa. Kojuissa notkui lähinnä turisteja siemailemassa paikallista hedelmäviiniä. Yökerhoja ja yöbaareja löytyy kaupungista. Eilen kävelin lähistöllä olevan yöbaarin ohi, ja siellä oli livemusiikkia. Ja asiakkaina suurin osa turisteja. Missähän ne nuoret bilettää, varsinkin paikalliset? Täytyypä kysäistä majapaikan tytöiltä.

Sisältöä löytyy

Ulkomaalaisia on vähänlaisesti, koska nyt ei ole paras turistikausi. Yleensä muita turisteja näkee markkinoilla vain muutamia, kaikki muut ovat erinäköisiä ja puhuvat kieltä, josta en ymmärrä mitään. Ei haittaa! Kysyn aina kohteliaasti saako kuvata, lupa tulee yleensä hymyn kera. Käsitöitä, valaisimia, rihkamaa, fishing pants -eli thaimaalaisten perinteisiä housuja monen mittaisina, hopeakoruja, kookospuusta valmistettuja koruja, tauluja, rasioita jne. Erilaisia ruokia, jotka valmistuvat grillissä, kattilassa paistinpannussa. Kylmiä juomia jäissä, itse tehtyjä yrtti- ja hedelmäjuomia, pullovettä. Ja elävää taidetta, musiikkia, soittoa, laulua ja tanssia. Kaikki sulassa sovussa, kenelläkään ei ole kiirettä eikä kukaan rynni ostoksille. Kaikkea on tarpeeksi tarjolla kaikille. Kilometreittäin, useilla kaduilla ja joka viikko. Testasin hintoja kaupungin kauppoihin verrattuna ja kyllä ainakin lauantai- ja sunnuntaimarkkinoilta voi saada tinkaamalla edullisempia ostoksia. Jos tietää mitä ostaa.

Olen ottanut matkan aikana kuvia mobiilikännykällä, kun jostakin syystä muuton jne sekamelskan keskellä olen unohtanut uuden kameran laturin jonnekin. Kuvat ovat nettiin ihan hyviä, mutta printteihin niistä ei ole. Liitän tähän muutamia otoksiani.

Kookospuusta valmistettuja rannerenkaita.

Paperi- ja kangaslyhtyjä.

Seinävaatteita.

Sepäntöitä.

Käsitöitä.

Erilaisten hedelmien siemenistä valmistettuja koruja.

Keskellä katua, kojujen välissä soittaa orkesteri. Annoin muutamille vähän kolikoita palkaksi.

Torimyyjät ruokatauolla.

Värikkäitä huiveja, pashminoita.

Keramiikkaa ja metallia yhdistettynä.

Pieniä lompakoita, käsilaukkuja.

Vaikka minulla on aina vesipullo repussa mukana, ostan yleensä jotain yrttijuomaa tai hedelmäjuomaa. Ja pieniä makeita välipaloja, hmm.... Tavallinen ruoka ei täällä paljon maksa, mutta jos tekee mieli leivoksia yms. tai alkoholia, hinta nousee ainakin triplasti. Ylellisyydestä pitää maksaa, ja köyhillä täällä niihin ei ole varaa. Jos valmistavat itse, niin sitten. Yleensä torimyyjänä on perhekunta tai joka tapauksessa yksityinen yrittäjä. Suuria brändeja ja ketjuja ei markkinoilta löydä. Vain paikallista. Ehkä osa on tuotettu Burmassa tai Malesiassa, Singaporessa - mutta Aasiassa kuitenkin. Meikäläisittäin katsottuna lähituotteita!

Lauantaimarkkinoiden kalaherkkuja, valitse jotain ja hetkessä se uppopaistetaan. Ja annos on valmis, kastikkeen saat itse valita.

Gacfruit, jakkihedelmä, terveyspommi. Katsopa alakuvasta mitä kaikkea vaikutuksia tällä hedelmällä on.
Lisätietoa suomeksi 

Koska nyt on selvästi jakkihedelmän kausi menossa, taidan tänään sunnuntaimarkkinoilla maistaa tätä uutuutta.

Eilen lauantaimarkkinoilta etsin kokkauspäivän päätteeksi jotain makeaa. Tämä käveli vastaan. Oli kuin meidän kuivakakku, mutta lämmin ja kostea!

Hierontaan käytetään perinteisesti näitä yrteillä täytettyjä nyyttejä. Ohjeessa luvataan viisi käyttökertaa, ensimmäisen käyttökerran jälkeen säilytettävä kylmässä. Olen kokeillut viime reissulla Koh Lakissa, oli outoa kun hieroja hakkasi näillä. Jälkikäteen olo oli taivaallinen.

Eli näillä jorinoilla tänään, koska nyt on pilvistä ukkosen jälkeen. Altaalla ei ole ketään ja minä saan rauhassa kirjoittaa tätä majatalon allasalueella. Netti toimii tässä hyvin, huoneessa välillä todella huonosti. Ei ole luvattukaan WiFiä huoneeseen, joten turha valittaa. Onneksi naapurissa on useita ravintoloita, joiden yhteydet joskus riittävät minun huoneeseen.

Kokkausta thailaisittain

Ka-hnom-coke - en tiedä englanniksi enkä suomeksi. Paikallisia herkkuja, pannukakkutaikinasta herkullisine täytteineen. 
Mielenkiintoinen ja kuuma päivä luomutilalla, jossa ohjelmapalvelutarjontana oli thairuokien valmistus. Osallistujia ryhmässäni oli 10 ja toinen ryhmä oli saman kokoinen. Toimimme molemmat omissa tiloissa näkemättä ja kuulematta toisistamme. Päivä alkoi kun minut haettiin majapaikasta vähän vajaa yhdeksän. Kyydissä oli tyttöjä Kanadasta ja lisää kyytiin tuli kanadalaisia, yksi aussi ja kaksi kiinalaista. Vain yksi mies. Eikös ne miehet ole ainakin Suomessa keittiömestareita, siis ainakin ravintolapuolella!

Lauantain ruokamarkkinat 

Opas johdatti meidät ensin lähikylän ruokamarkkinoille, jossa tutustuin kookoksen 'purkamiseen'. Eli raastettiin kookospähkinän kova valkoinen kuori pieneksi. Sen jälkeen siihen lisättiin vettä ja siitä erotettiin kookoskerma, tämän jälkeen vielä kerran veden kera lingon läpi kookosmaitoa ja loppujämä syötettiin kanoille tai heitettiin roskiin. Kuka minnekin. Katso kuvia prosessista, tämä siis tapahtui markkinoilla katetusta tilassa. Lopputuotteet myytiin suoraan asiakkaille, tuoreina ja vastavalmistettuina.

Tästä lisättiin paloitellut kookoskuoret koneeseen, olisiko vähän kuin meidän lihamylly?

Massa uudestaan koneeseen ja vettä päälle. Ensimmäisessä vaiheessa 'rikaste' on kookoskermaa.

Koneen alla keruuastiat kermalle ja maidolle.

Ja tässä taatusti tuoretta kookostuotetta läheltä. Osta mukaan ja valmista kotona.
Tämän esittelyn jälkeen opas kertoi perusasioita thairuuan maustamisesta. Lähes kaikkeen käytetään curryä - punaista, keltaista tai vihreää. Lisäksi lähes kaikkien maustamiseen käytetään valmiita, kaupasta ostettavia kastikkeita - kalasta, sienistä, ostereista tai soijasta. Ihmekös minun niveliä kolottaa, vaikka on kuuma. Jätin lihankin yli 25 vuotta pois juuri lihasvalkuaisen takia. Nyt myös kihtioireet ovat välillä riesana.

Thairuuan pohjalla käytetään lähes aina jotain valmiskastiketta, Tässä oppaalla kädessä kalakastike, jota ilman ei voi elää.

Jos ei syö ravintolassa liha- eikä kalaruokaa, joutuu lähes aina tyytymään tofuun. Siihenkin kyllästyy, uskokaa pois.

Currytahnaa valmiina annosteltavaksi asiakkaalle, tässä keltaista cyrrya.

Mangojen päällä karvaisen näköinen hedelmä, Rambutan.

 Yllä oleva video kopioitu osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=WHJYRMDqgrI
Miten avaan rambutanin?
Tässä aukaistu hedelmä. Sisällä hauras siemen. Maku miedompi kuin litsissä.

Tässä on pieni ohukaistaikinasta tehtyjä herkkuja, läpimitta ehkä 5 cm. Taikinan päällä on erimakuisia kookospohjaisia kastikkeita, tämän päälle lisätään toinen samanlainen. Ovat kotoisin Rayongista, perinteisiä herkkuja, joiden ideana on kookosmaito. Ostin 4 kpl. maksoin 5 bht.




Pinkkejä kananmunia! Viikon vanhoja, jotka ovat olleet erikoisliemessä saadakseen värinsä. Eikä siinä kaikki, kun nämä keitetään viikon päästä, tulee sisuksista mustia. Alkuperä tulee Kiinasta. Tietolähteenä käytin naapuriravintolan ystävällistä pitäjältä Bebeltä. Hän suositteli, että en maistaisi mustista kananmunista tehtyä salaattia (sipulia, tulipippuria, tulipersiljaa jne). Ehkä palasen viimeisenä päivänä:) tai ehkä en kun on lentomatka edessä!

Kalaa kuivattuna, näitä oli vaikka minkä sorttisia, samoin jauhettuna, paistettuna, tuoreena.

Luomufarmilla Thaimaassa

Kokkikoulu sijaitsi noin 17 km päässä Chiang Maista. Linkki farmille Iloinen ryhmä saapui perille auringon porottaessa tosi kuumasti. Saimme tervetuliaisiksi punaiset essut ja lierilakit ja pienen kierroksen puutarhaan, jossa opas esitteli meille kasveja: kookospähkinäpuu, chilit, kitkerä munakoiso (pieniä kuten meidän herneet), pitkiä papuja (yli 40 cm)sitruunaruoho, galangal (miedompi kuin inkivääri), thaipersiljaa, makea basilikaa, pieniä valkeita munakoisoja, korianteria, kevätsipulia, kaffiirilimejä, kurkumaa ja puussa kasvavia burmalaisia viinirypäleitä (keltaisia).

Ryhmä valmiina koitokseen.

Mangokausi parhaillaan. Halvin nauttimani mangosmothie maksoi 25 bhatia (2 kokonaista mangoa, vettä ja jäitä). Torikauppiaalta, ja tietenkin muutaman kerran thaihierontapaikasta free.

Burmalainen rypäle muistuttaa maultaan vähän sitruunan ja aprikoosin sekoitusta, koko on pienempi kuin aprikoosi ja kivi on kuten kirsikalla.

Chilin eri asteet, kaikki voidaan syödä. Punaisin on tulisin ja kypsynyt pisimpään.

Luomutilan elämää.

Tässä keittiössä oli 10 kokkauspaikkaa, keskellä orkesteria johti erittäin hyvä kokkiopas noin 40 -vuotias nainen. Englanninkielen taito oli erinomainen, samoin huumori sekä reggae-taito.

Kulkukissoja ei juuri tapaa eikä koiriakaan. Eläimet kuuluvat yleensä jollekin ja niistä huolehditaan. Tämä kissa oli luomufarmilla. Nukkui, mutta opas kertoi että yön tullen hiipii omille teilleen. Kuten kaikki normaalit kisut! Myös kaupungin apteekkarin kissa nukkui apteekin lattialla, mutta apteekkari oli tosi iloinen tavallisesta kissasta tavallisine tapoineen, - parasta oli kun kissa tuli aamulla kotiin ilman naarmuja!


Kokkausta kuumuudessa
Kierroksen jälkeen asetuimme paikoillemme, omat nimilaput edessä (niissä näkyi myös  mitä ruokalajeja olimme valinneet tehtäväksi).Opas vaihtui oikeaan kokkiin, jolla tosiaan riitti huumoria ja vartalon väänteitä, sekä kielellisiä ilmauksia (who is allergic to penis - tarkoitti peanuts) ja naurua riitti. Hän kysyi asian monta kertaa oliko kukaan oikeasti allerginen pähkinöille, mutta me vain nauroimme.
Oikealla pääkokkimme, apulaisia riitti asettelemaan meille valmiiksi seuraavien ruokkien raaka-aineet, pesemään astiat jne.

Minun lista, näitä valmistin.

Kaikki lähtee puhtaasta kattilasta ja kaasuliedestä.

Kivimortteli, suola ja palmusokeri -perusteet. Hyvä veitsi ja mausteet keltaisen curryn tekemiseksi.

Jauhetut salaiset kuivamausteet, lisätty punapippuria.

Nämä tuoreyrtit pilkottiin joukkoon.

Tätä hakattiin tosissaan.

Lopputuloksena keltainen curry, jota voi käyttää mihin vain.

Arvatkaa oliko kuuma, kuin pätsissä. Veti vertaansa vaille viime kesän seppäkurssi Oravaisilla, sielläkin oli kuuma. Ja paarmoja, täällä on kolmenlaisia sääskiä (ainakin). Myös syövät päivällä. Ja kärpäset purevat. Minulla on jalat täynnä jälkiä, vaikka käytin kahdenlaisia myrkkyjä.

Curryn jälkeen ensimmäisen ruuan valmistukseen, joka oli Tom Yam-keitto, perinteinen kirkaskeitto. Vesi kattilaan, pilkotut mausteet ja vihannekset mukaan ja pakolliset kastikkeet - ja siinä koko lysti. Aikaa meni noin 10 minuuttia pilkkomisineen. Ei ihmeellistä, ja mietinkin olinko tullut huijatuksi! Kotona keitän kastikkeita ja keittoja saadakseni mausteista hyvät maut esille, täällä maku tuli valmiskastikkeista ja tulisista mausteista, jotka liukenevat nopeasti keitettäessä. Hyvää oli, tosi hyvää!
Keiton raaka-aineet.

Sitruunaruoho pilkotaan mahdollisimman leveäksi pinnaksi, koska sitä ei syödä ja sen pitää luovuttaa makunsa keittoon nopeasti.

Pieni chili painetaan leveällä veitsellä littanaksi luovuttamaan makua nopeasti. Sitä ei myöskään syödä.

Kaikki lisätään yhtäaikaa kiehuvaan veteen.

Lisätään hyppysellinen suolaa ja hyppysellinen palmusokeria.

Tässä kalakastike, jota lisättiin ruokalusikallinen.

Ja päälle tuoretta kevätsipulia. Herkullista!

Vatsa täyttyi vedestä ja keitosta, hiki nousi iholle myös mausteista, vaikka minun annokseni olikin kokin mielestä babytaste! Sillä aikaa kun söimme keittiöapulaiset siivosivat paikat ja tiskasivat meidän astiat seuraavan aterian valmistusta varten. Samoin he laittoivat raaka-aineet pyöreälle tarjottimelle meille valmiiksi. Teimme currypohjaan keiton, minä lisäsin esikeitettyä perunaa ja kurpitsaa, lopuksi kookosmaitoa. Oli hyvää, kerrassaan parasta! Tätä ei päästy heti syömään, vaan valmistimme toisen ruuan perään. Minulla oli paistettua tofua ja vihanneksia sweet&sour. Kastike koostui kala,- oisteri-, sienikastikkeista sekä jostain nimettömästä, joka tahallaan jäi salaiseksi (näytti ketsupilta). Wokkipaistokseen lisättiin myös valkoisia sieniä. Sitten oltiin valmiita syömään, kokki laittoi meille vielä painikkeeksi papaia-salaattia sekä riisiä laitettuna kahdella tavalla. Toinen oli perinteisesti haudutettu banaaninlehden päällä umpiokattilassa, toinen vielä perinteisemmin banaanilehden päällä bambuhauteessa. Riisi syötiin siten, että otimme käteen noin ruokalusikallisen riisiä ja pyöritimme siitä pallon kämmenien välissä, painoimme palloon keskelle pienen kolon ja otimme sen käteen ja kastoimme currykeitossa. Namm.... Keitto olikin parasta mitä tein, koska siihen ei laitettu valmiita kastikkeita niin paljon kuin paistettuun ruokaan. Masu oli ihan täysi, vaikka jätinkin osan syömättä.
Currykeittoon ei paljon tarvita, Tässä kurpitsaa, fofua, perunaa, sipuli tuli myöhemmin ja basilikaa.
Paistoksen raaka-aineet: kurkku, tomaatti, valkosipuli, ananas, kevätsipuli.

Wokkipannulla paistamiseen meni minuutti.

Tässä kokonaisuus, myös kastikeseos lisättynä.


Vasemmalla paistos, etualalla curry ja riisiä sekä vettä.
Tauolla keittiön henkilökunta myös itse ruokaili, mutta omia pöperöitä. Samoin kaikki astiat olivat puhtaat tauon jälkeen. Jälkiruuaksi halusin valmistaa kookosmaitoon keitetyt banaanit, koska se on tosi hyvää. Ja helppo tehdä. Kookosmaito kiehautaan kattilassa, lisätään banaani ja vaniljan makuinen vihreä ruoho. Nimi jäi saamatta. Näitä keitetään niin kauan että liemi sakenee ja banaanit ovat läpikuultavia (noin 5-8 min.). Valmista, olkaa hyvä. (Varoitus, jäähtyy tosi hitaasti!).

Tiskipaikka, ja tiskaajat.

Henkilökunnan oma ruoka.
Vielä yksi ruokalaji, jonka saimme viedä mennessämme. Ei olisi kyllä jaksanutkaan.  Minulla oli Stir-fried big noodles eli paistetut isot nuudelit. Ensin lisättiin yksi kananmuna, jonka perää heti pieniksi pilkotut vihannekset kypsennettiin wokissa (soijaöljyä). Sillä välillä hieroin kalakastiketta esikypsytettyihin nuudeleihin (thaimassage:).  Kaikki sekoitettiin wokkiin ja pyöriteltiin. Ja paistonkestävään pussiin kotimatkalle.Vesipullon täyttö kotimatkalle ja menoksi. Takaisin majatalossa olin noin klo 16.

Kookosmaitoa ja banaania.

Nuudelien hierontaa.

Lopuksi sain kotiin viemiseksi reseptikirjan, jota käytämme varmaan tyttärien kanssa kesäterassilla. Toivottavasti myös muille avautui vähän thaikeittiön salaisuuksia, laittakaa omia kokemuksianne kommentteihin kiitos.