Temppeleiden kaupunki

Temppeleihin ei voi olla törmäämättä Chiang Maissa. Kaupunki on täynnä vanhoja ja korjattuja, kauniita temppeleitä, 'wat' paikallisesti. Majataloni vieressä on kaunis wat, johon en ole vielä sisälle asti mennut. Thaihieronnan opettaja asuu vastapäätä temppeliä ja kertoi, että vuosi sitten sen osti joku ja laittoi kuntoon. Kaikki temppelit ovat asuttuja, olen nähnyt nuori munkkeja kävelemässä alueella. He elävät sillä mitä saavat muilta lahjoituksina. Kooste temppeleistä löytyy tästä linkistä

Eilen tein kierroksen vanhan kaupungin pohjoispäähän, jossa on yksi tärkeimmistä temppeleistä. Netin mukaan temppeli on rakennettu 1400-luvulla ja restauroitu. Sen alueella on useita muitakin, kuten burmalaisia rakennelmia sekä täysin uusia 1990-luvulla rakennettuja temppeleitä. Kaikki niin kauniita täynnä yksityiskohtia, että ei tiedä mitä katsoisi.

Wat Chedi Luang, yksi must-nähtävyyksistä.

Wat Lok Molee, Amphoe Muang. Vanha ja merkittävä paikka, josta ei löydy perustuksen vuosilukua. Tarinan mukaan nimi ilmestyi historiallisiin teksteihin 1367. Kuudes Lannan kuningas kutsui 10 brumalaista munkkia harjoittamaan buddhismia tähän kuningaskuntaan (nyk. Pohjois-Thaimaa). Kts. teksti seuraavan kuvan taulusta.

Lannan kuningaskunta eli nykyinen Pohjois-Thaimaa.

Jokainen puun lehti on nimetty. Taustalla Chiang Main kartta. 

Kaupunki kiertää vallihaudat, joissa virtaa vesi ja kauniit suihkulähteet pursuavat niistä. Vanhoja puita on säilytetty ja myös päihtyneenä esiintyminen on ankarasti kielletty. Siitä löytyy myös kylttejä. Kauniit, vanhat muurit pilkistävät esiin tuon tuostakin neliön muotoisella vanhan kaupungin alueella. Kaupunki silti uudistuu, nytkin naapuritontilla rakennetaan jotain, luultavasti peruskorjataan vanhaa. Rakennukset ovat matalia, ja ilmeisesti  ne halutaan pitää matalina. Muutenhan temppelit hukkuisivat korkeiden talojen lomaan, kuten ne joissakin paikoissa jo tekevätkin. Kultaisia torneja tuulikelloineen pilkistää talojen välistä.

Vanhan kaupungin pohjoisportin lähettyvillä on alkoholin käyttö kielletty rangaistuksen uhalla.

Chiang Main kaupungin alueella asuu noin 150 000 ihmistä, kun koko seutukuntaan lasketaan reilu miljoona asukasta. Ystävällisiä ilmeitä, tervehdyksiä uppo-oudoilta ja hyvän päivän toivotuksia tulee vastaan lähes joka päivä. Herkullisinta riisinuudelikeittoa olen syönyt katukauppiaan keittiöstä, tyttö jo moikkaakin ja tietää mitä minä tilaan. Maksaa vain 35 bht. Aina ei kuitenkaan jaksa pelkkää velliä syödä, varsinkin kun epäilen että liemessä on joko lihalientä tai kalalientä ja nivelet eivät tykkää, polvista sen tietää ja peukalon nivelestä.

Kultaa, sinistä, muita kirkkaita värejä. Ikkunan kehys ja sisällä myös ikkunan luukut.

Jälleen yksi todella kaunis temppeli. Sisälle en tohtinut mennä, temppelin takaseinällä istuu jumalainen buddha.

Kadun nimikyltti.

Tällä patsaalla oli kasvot jokaiseen ilman suuntaa, tietääkö kukaan miksi?

Yksi monista pohjoispuolen temppelialueista. Tätäkin korjattiin parhaillaan, rakennuksia oli useita.

Lehtikultaa, sitä on paljon Chiang Maissa.

Tämä sijaitsi vallihaudan toisella puolen, ja oli myös korjauksen alla.

Kaunista aitausta.

Munkit asuivat korjauksen alla olevan temppelin alueen asuinrakennuksessa. Tämä oli käytössä.

Kolmen tunnin kävelyn jälkeen reppukin oli selkäpuolelta täysin märkä.  Kävin 7-11 -kioskista lisää vettä ja ostin täysin tuntemattoman hedelmän palasen katukauppiaalta. Kyseessä on durian, oudon hajuinen ja oudon mallinen hedelmä, maistui makealta ja hassulta mössöltä. Hedelmäliha oli keltaisen valkoista, kuten appelsiiniriisi jouluna.Mikä on durian?