Tehtävä 3 – Valmismatkalaki ja kuluttajansuojalaki, MSLT 2013
Kerro lyhyesti valmismatkalaista ja kuluttajasuojalaista. Missä niitä sovelletaan ja miten?
Valmismatkalakia sovelletaan kuluttaja-asiakkaille suunnatuille tuotteille, jossa yritys on paketoinut yleensä majoituksen lisäksi muita palveluja, kuten ohjelmapalvelun tai kuljetuksen. Laki koskee vähintään 2 vuorokauden matkatuotetta. Lisäksi sovelletaan valmismatkalakia silloin kun kuluttaja-asiakas itse paketoi ja valitsee matkatuotteen elementit, mutta maksut kohdistuvat yhdelle yritykselle. Lisäksi jos matkakokonaisuudelle tarjotaan yhdistetty hinta, on tuote valmismatkalain alainen. Valmismatkapaketin muodostuminen ei riipu myyntikanavasta eli siitä, ostetaanko matka Internetistä, puhelimitse vai matkatoimiston tiskiltä.
Kuluttajasuojalakia sovelletaan niihin matkatuotteisiin, jotka eivät ole paketoitu ja asiakas omatoimisesti kokoaa verkossa matkapakettinsa. Suomessa matkailuyritysten käyttämän Traviuksen kautta tehtävät ostokset eivät ole valmismatkalain piirissä, koska tilitysprosessi menee alihankkijalle. Yritysten välisessä kaupassa tehdään yrityssopimukset, joihin ei kuluttajansuojalakia noudateta. Kuluttajien toivotaan hakevan jatkossa entistä enemmän valmismatkan tarjoamaa suojaa, jota erillisiä palveluja ostamalla ei saa.
Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä, mitä tällä tarkoitetaan?
Kuluttajansuojalain mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää sopimusehtoa, jota hyödykkeen hinta ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Kuluttajansuojalaki on valtaosaltaan pakottavaa lainsäädäntöä. Kuluttajansuoja- tai muun pakottavan lain vastainen ehto on näin ollen automaattisesti mitätön.
Koska elinkeinonharjoittaja alan ammattilaisena, sopimusehtojen laatijana ja resursseiltaan suurempana on sopimussuhteessa vahvempi osapuoli, kuluttajansuojalaissa on katsottu tarpeelliseksi tasapainottaa osapuolten asemaa suojaamalla kuluttajaa kohtuuttomia ehtoja vastaan.
Ehtoja ei voi laatia esimerkiksi niin, että erilaiset riskit hankitun hyödykkeen virheistä tai toimituksen puutteista kasautuvat kohtuuttomasti enemmän kuluttajan kuin yrityksen kannettavaksi. Kohtuuttomimmillaan sopimusehdot ovat sellaiset, että yrityksellä on vain ”velvollisuus” vastaanottaa kauppahinta, mutta asiakas kantaa kaikki riskit.
Kuluttajansuojalain perusteella voidaan kohtuuttoman sopimusehdon käyttäminen myös kieltää samalla tavalla kuin lainvastainen markkinointi. Kiellon määrää markkinaoikeus tai kuluttaja-asiamies.
Kohtuuttomia sopimusehtoja koskevan EY-direktiivin 93/13/ETY liitteessä on ohjeellinen luettelo kohtuuttomana pidettävistä sopimusehdoista. Lähde: Kuluttajavirasto
Mitä tarkoitetaan tietosuojalla kuluttajalle suunnatussa verkkokaupassa?
Henkilötietolain 24 §:n mukaan henkilötietoja kerättäessä rekisteröidyn tulee aina voida olla tietoinen
antamiensa tietojen tulevasta käsittelystä ja käytöstä. Informointivelvoitteen avulla pyritään
parantamaan kansalaisen mahdollisuuksia käyttää henkilötietojen käsittelyyn liittyviä oikeuksiaan
sekä kasvattamaan käyttäjien luottamusta verkossa tarjottaviin palveluihin. Henkilötietolaki
on säädetty toteuttamaan Suomen perustuslaissa turvattua yksityiselämän suojaa ja
muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia sekä edistämään hyvän tietojenkäsittelytavan
kehittämistä ja noudattamista.
Tietosuojan huomioiminen nettipalvelun yhteydessä on laissa säädetyn velvollisuuden ohella
myös oleellinen osa hyvää palvelua verkkoympäristössä. Tutkimusten mukaan merkittävä osa
verkon käyttäjistä kokee tietosuojaan liittyvät puutteet ongelmana asioinnin luotettavuuden ja internet-sivujen käytettävyyden kannalta. Vääriin käsiin joutuneet henkilötiedot saattavat luoda
uhkan tietojen kohteen eli rekisteröidyn yksityisyydelle, joten henkilötietolain säännökset pyrkivät
ennaltaehkäisemään tämänkaltaisia tilanteita ohjaamalla julkishallintoa, yrityksiä, yhteisöjä
ja muita rekisterinpitäjiä hyvään tietojenkäsittely- ja tiedonhallintatapaan.
Käytännössä henkilötietolaki ja erityisesti sen 24 § tulee huomioida kaikilla niillä internet-sivustoilla,
joilla on käytössä ns. nettilomake eli henkilötietoja kysyvä ja tallettava internet-palvelu.
Mitä tarkoitetaan etämyyntisäännöksillä, jotka koskevat elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä kauppaa? Mitä nämä säännökset ovat?
EU:ssa on voimassa niin sanottu etämyyntidirektiivi, joka takaa vähimmäissuojan EU:ssa. Se määrittelee kuluttajansuojan vähimmäistason, jonka jokainen EU-maa joutuu lainsäädännössään takaamaan. Jäsenmaat voivat antaa kuluttajalle paremman suojan kuin direktiivi edellyttää. Muun muassa Suomi on menetellyt näin. Huolimatta yhteisestä kuluttajansuojan perustasosta, kuluttajan oikeudet vaihtelevat EU:ssa jonkin verran riippuen sovellettavasta lainsäädännöstä.
Uusi EU-direktiivi voimaan 2014
Verkkokaupasta ostettu tuote mahdollista palauttaa myös käytettynä Ensi vuoden alusta asiakkaalla on oikeus palauttaa myös käytetty tuote, mutta hän joutuu korvaamaan arvonalennuksen.
Lähde: http://yle.fi/uutiset
Etämyynti Suomessa
Suomessa etämyyntisäännökset löytyvät Kuluttajansuojalain 6 luvusta. Suomen laki tulee sovellettavaksi, kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja ja molemmat ovat Suomessa.
Etämyynti on kaupankäyntiä, jossa ostaja ja myyjä eivät ole samanaikaisesti läsnä. Kauppa ja sitä edeltävä markkinointi tapahtuu kokonaan sähköpostilla, puhelimella tai muilla viestintävälineillä. Tyypillistä etämyyntiä ovat puhelinmyynti, postimyynti ja verkkokauppa.
Etämyynnissä on poikkeussääntöjä normaaliin kaupankäyntiin nähden, esimerkiksi valtaosaa tuotteista koskee kaupan peruuttamisoikeus. Kaikilla etämyyntituotteilla ei ole peruutusoikeutta ja peruutusoikeus vaihtelee maittain, joten sopimusehdot kannattaa aina lukea tarkkaan.
1. Tilauksesta saatava vahvistus
Kuluttajalla on oikeus saada etämyyntikaupasta vahvistus. Vahvistuksen on oltava jossakin pysyvässä muodossa, esimerkiksi postitse lähetettynä kirjeenä tai tietokoneelle tallennettavassa muodossa. Vahvistuksessa on oltava tieto kaupan keskeisistä sopimusehdoista.
Ainostaan silloin yrityksen ei tarvitse lähettää vahvistusta, kun kyseessä on yksittäinen puhelimitse toimitettava palvelu, joka veloitetaan puhelinlaskussa. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi soittoäänet, taustakuvat sekä uutis- ja muut ajanvietepalvelut.
2. Toimituksen viivästyminen etämyynnissä
Etämyynnissä tuotteelle luvataan yleensä tietty toimitusaika. Jos kauppias viivästyy sovitusta toimitusajasta, voit yleensä perua kaupan vetoamalla etämyynnin peruutusoikeuteen. Jos tarkkaa toimitusajankohtaa ei ole sovittu, tuote on saatava viimeistään 30 päivän kuluttua tilauksesta.
3. 14 päivän peruuttamisoikeuteen on poikkeuksia
Valtaosalla etämyyntituotteista on 14 päivän peruuttamisoikeus, jonka kuluessa voit perua kaupan ilman erityistä syytä. Kaikilla tuotteilla ei ole peruutusoikeutta ja peruutusoikeus vaihtelee maittain, joten sopimusehdot kannattaa aina lukea tarkkaan.
Voit kokeilla ja tutkia toimitettua etämyyntituotetta samalla tavalla kuin myymälöissä menettämättä peruutusoikeuttasi. Esimerkiksi paketin voi avata ja käyttöohjeet voi lukea. Myös kenkiä ja vaatteita saa sovittaa. Yritys ei voi evätä peruuttamisoikeutta sillä, että pakkaus on avattu.
Käyttäminen on eri asia kuin kokeileminen. Peruutusoikeuden menettää ottamalla tuotteen käyttöön.
4. Yritys vastaa normaaleista palauttamiskuluista
Etämyynnissä – kuten verkkokaupassa, puhelin- ja postimyynnissä – myyjän on annettava asiakkaalle kirjalliset ohjeet siitä, miten kaupan peruutustilanteessa on meneteltävä.
Jos haluat peruuttaa etämyyntiostoksen ja olet oikeutettu siihen, tee peruuttamisilmoitus myyjän antamien ohjeiden mukaan. Kaupan peruuttamiselle ei tarvitse ilmoittaa mitään syytä.
Jos ohjeita ei ole, voit tehdä ilmoituksen esim. puhelimitse tai sähköpostitse. Jos kyse on tavaran kaupasta, peruuttamisilmoitukseksi katsotaan myös tavaran palauttaminen tai paketin noutamatta jättäminen. Tavara on palautettava myyjälle kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun teit peruuttamisilmoituksen.
Mitä tarkoittaa ns. muotovapaus yritysten välisissä sähköisen kaupankäynnin sopimuksissa?
Suomessa vallitsee pääsääntöisesti muotovapaus sopimusten osalta. Tämä tarkoittaa, että sopimukset ovat sitovia riippumatta siitä, onko ne tehty kirjallisesti vai suullisesti. Poikkeuksia muotovapaudesta on esimerkiksi kiinteistön kaupassa: kiinteistön kauppa on aina tehtävä kirjallisesti. Osapuolet voivat myös keskenään muotovaraumin sopia, että ainoastaan kirjallinen sopimus on pätevä.
Vaikka sopimukset sitovat suullisinakin, on kirjallisessa sopimisessa huomattavia etuja. Kirjallisesti sovittaessa osapuolten velvoitteet kirjataan, mikä vähentää epäselvyyttä ja luo vakautta, kun velvoitteista syntyy harvemmin riitaisuuksia suhteessa suullisiin sopimuksiin. Kirjallisen sopimuksen merkitys korostuu usein sen todisteluvaikutuksessa. Lähde: Muotovapaus
Yritysten välistä nimenomaan sähköistä kaupankäyntiä tai sopimuksen tekemistä koskevaa normistoa on hyvin vähän. Sopimusvapauden periaatteesta (mm. sopijakumppanin valintavapaus, muotovapaus, sisältövapaus, lainvalintavapaus) johtuen yritykset voivat pääsääntöisesti vapaasti sopia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Sähköinen sopimus on lähtökohtaisesti samassa asemassa kuin perinteinenkin sopimus. Lähde:http://elearn.ncp.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti