Cliffs of Moher länsirannikolla, miljoona kävijää vuodessa ja Irlannin kuuluisin käyntikohde. Se oli tämän päivän tavoite. Herätys klo 5 ja bussilla Dublinista vielä pimeän aikaan. Damien kuljettajana, oppaana ja tarinankertojana, kaikki samassa pakkauksessa. Dublin Tour Company osasi asian. Suosittelen kaikille bencmarkkausta. Itse sain paljon uusia ideoita opastukseen, sillä Damien oli kerrassaan mainio, myös tarinankertojana. Vaikka oli talvisesonki (low season) oli 55-paikkainen bussi ammuttu täyteen, a 45 euroa.
Lehmiä, lampaita, hevosia, aasia ja vihreätä niin vihreätä etten ole ennen nähnyt niin paljon. Ja kosteata.
Tarinoita irlannin murteella, huumorilla. Kävimme kylässä jossa oli vain läpikulkeva tie, muutama talo ja O'Connors ja Guinness. Siis kaksi pubia. Mitä sitä kylä muuta tarvitsee.
Paikallisen kuuluisuuden musiikkia välillä. Ympärillä vihreätä, jonka rikkoo käsintehdyt kivimurikoista koodut raja-aidat. Ja niistäkin tarinaa. Kuljettajan puhetta kuunteli kuin jännittävää kuunnelmaa. Mielikuvat istuivat hyvin ympäristöön.
Iltapäivällä kiipesimme sitten Moherin "kallioille". Siellä tunsi itsensä pieneksi ja nöyräksi. Atlantin vyöryvät aallot ja yli 200 metrin pudotus. Huikeaa. Upea näyttely vuoren sisässä kruunasi käynnin.
Alue on yksi Unescon maailmanperintö kohteista ja kestävän kehityksen kansallispuistossa Burren Egopuisto. Kohteen nettisivuilla oli hyvin kerrottu vastuullisista teoista.
Alue on yksi Unescon maailmanperintö kohteista ja kestävän kehityksen kansallispuistossa Burren Egopuisto. Kohteen nettisivuilla oli hyvin kerrottu vastuullisista teoista.
Ja suklaaherkut pikkupuodissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti