Maalaisjärkeä markkinointisuunnitelman laatimiseen - kotitehtävä 4.

Miten laadittiin markkinointisuunnitelma ennen internetiä ja sen jälkeen. Mielenkiintoinen kotitehtävä, jossa sain päivittää jälleen kerran omia tietojani. Tämä opiskelu tekee ihanan nöyräksi ja vastaanottavaiseksi oppia uusia asioita.

Tutustuin SOSTAC -malliin käyttäen erilaisia lähteitä. Kirjaa itseänsä en saanut käsiini tässä ajassa, mutta netistä löysin hurjasti erilaisia kirjoituksia, kuvia ja kaavioita.

Tässä muutamia linkkejä:

P R Smithin kotisivu

Paul Chaffrey, blogi 10.8.2012

Businessballs

SOSTAC on yksinkertainen markkinoinnin suunnitteluun luotu malli, joka on tehty helpoksi liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisen yhteiseksi työkaluksi. PR Smith loi mallin 1990-luvulla tarpeeseen. Markkinointi on perinteisesti nähty yrityksissä joksikin ylimääräiseksi kustannukseksi ja hankalaksi integroida olemassa olevaan liiketoimintasuunnitelmaan. Yleensä yrityksen markkinointihenkilöstö turhautuikin, koska tehdyt markkinointisuunnitelmat eivät edenneet minnekään eikä yrityksen johtokaan niitä ymmärtänyt, saati sitten puhunut samaa kieltä markkinointi-ihmisten kanssa.

Siksi yrityksen tai tuotteen markkinointi kokonaisuutena usein ulkoistettiin alan ammattilaisille, jotka osasivat hinnoitella itsensä ja luoda taiteellisia ja innovatiivisia suunnitelmia yrityksen tarpeisiin. Saattoipa käydä niinkin, että tilaajaorganisaation johto ei uskaltanut muuttaa tai väittää vastaankaan mainostoimiston esityksille. Uskottiin, että mainos-/mediatoimisto osaa hommansa ja sillä selvä. Varsinkin kun se maksoi sievoisen summan kokonaisbudjetista (5-10 % liikevaihdosta).

Internet muutti mainos- ja media-alaa rajusti

Suuret ja pienet mainonnan suunnittelutoimistot joutuivat suuren muutoksen alle, kun internet yleistyi. Perinteisesti Mac Intoshilla työskentelevät mainonnan ammattilaiset joutuivat uuden haasteen eteen. PC-maailmaa ei tunnettu, eikä ollut aikaa myöskään paneutua internettiin sillä nopeudella, kuin maailma vaati. Alalla tehtiin fuusioita ja alan ammattilaiset hakeutuivat muualle töihin ja oppimaan markkinoinnin lainalaisuuksia erilaisesta näkökulmasta.  

Perinteiset markkinoinnin käsitteet toimivat silti edelleen, vaikka loppukuluttajat tuottavatkin tänä päivänä itse markkinoinnin sisältöä. Sitä on vaikeampi yrityksen itsensä johtaa ja johdattaa. Suosittelu ja sosiaalinen media on muuttanut alaa useasta näkökulmasta, joten SOSTACin malli tuli todella tarpeelliseen aikaan. Onhan siitä tullut jo liiketoiminnan suunnittelu oma käsite, kuten on tullut Hooverin imurista (Hoover tarkoittaa yhtä kuin imuria, vaikka on keksijänsä oma nimi).

 

Kohdemarkkinointi, markkinointimix ja positiointi – mihin ne sijoitetaan SOSTACissa?

Businessball -nettisivuilla olleessa artikkelissa nostetaan esille kysymys, joka peilaa perinteisen markkinoinnin tärkeimpiä elementtejä: kohdemarkkinoita (target markets), markkinointimixia (marketing mix) ja positiointia eli asemointia (positioning).

Avataan esimerkki kohdemarkkinoista SOSTAC-mallissa. Artikkelissa vastataan yksinkertaisesti, että kohdemarkkinat putkahtavat esille melkein joka paikasta mallia käytettäessä. Kun yritys on kerran tunnistanut kohdemarkkinat omissa tavoitteissaan (eli segmentoinut asiakkaansa), putkahtavat ne esille kaikkialla SOSTAC-mallin mukaisessa markkinointisuunnitelmassa – tilanneanalyysissä (Situation), tavoitteissa (Objective), strategiassa (Strategy), taktiikassa (Tactics) jne.

Markkinointiteorioiden Grand Old Man, professori Philip Kotlerkin on myöntänyt myös asian "SOSTAC® is a system for going through the steps and building a marketing plan".

Ihanaa, kun maalaisjärki on tullut nettimaailman rinnalle - yksinkertaista!

Tutustu P R Smithiin, What's new in Digital Marketing?